Tiesitkö, että verkkohäirintä on työsuojeluasia?

Lukuaika:2 minuuttia

22.02.2022

Kuva: Vlada Karpovich, Pexels
Kuva: Vlada Karpovich, Pexels

Sosiaalisen median suosion kasvaessa yhä useamman organisaation tilit löytyvät eri somealustoilta, minkä seurauksena kasvava joukko työntekijöitä aktivoituu somessa jo pelkästään ammattinsa puolesta. Tämä kehitys on paitsi avannut toimijoille uusia väyliä kasvattaa liiketoimintaansa, myös luonut ennennäkemättömiä työsuojelullisia uhkia. Kuten aiemmin blogissamme olemmekin kirjoittaneet, voi somehäirintä olla sen aiheuttaman psyykkisen kuormituksen vuoksi vakavakin uhka työkykyisyydelle. Voit lukea lisää somehäirinnän psykologisista vaikutuksista täältä.

Työnantajalta edellytettävät toimet

Työturvallisuuslaki korostaa ennaltaehkäisevää työturvallisuutta. Verkossa tapahtuvaa häirintää on kuitenkin hankalaa ennustaa etukäteen, ja toisinaan vakavakin häirintä jää kokonaan työnantajalle kertomatta. Tapausten tunnistamisen haastavuudesta huolimatta työnantajan velvollisuuksiin kuuluvat niin ennakointi, reagointi kuin tarvittavat tukitoimet.

Ennakointi. Ennakointi koostuu 1) riskien arvioinnista ja 2) opastuksen ja koulutuksen järjestämisestä. Työn riskien arvioimiseksi työnantajalta vaaditaan ensinnäkin riittävää asiantuntemusta. Riittävällä asiantuntemuksella tarkoitetaan sitä, että työnantajan on aina riskejä arvioidessaan käytettävä parasta ja viimeisintä soveltamiskelpoista tietoa. Työnantajan on siis oltava ajan tasalla ja päivitettävä omaa osaamistaan säännöllisin väliajoin. Varsinkin somessa, jossa operoidaan jatkuvasti kehittyvillä alustoilla, asiantuntemus voi vanhentua nopeastikin. Toiseksi työnantajan velvollisuutena voidaan pitää riittävän opastuksen ja koulutuksen järjestämistä työntekijöille.

Etenkin digitaalisen ympäristön ja mahdollisesti organisaation ulkopuolelta tulevien uhkien muodostamat tilanteet voivat olla työnantajalle uusia, ja näin vaikeasti ennakoitavissa. Ellei työnantajalta itseltään löydy riittävästi asiantuntijuutta tai resursseja lakimääräisten velvollisuuksiensa täyttämiseksi, on apua haettava organisaation ulkopuolisilta tahoilta.

Reagointi. Työnantajan on lain mukaan havainnoitava työympäristön turvallisuutta ja puututtava epäasialliseen käyttäytymiseen sekä henkilöön kohdistuvaan kuormitukseen. Havainnointivelvollisuus on tärkeä siksi, että se mahdollistaa uhkaan puuttumisen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Havainnoinnin lisäksi työnantajalta vaaditaan nopeaa reagointia. Reagoinnilla voidaan tarkoittaa toimintaohjeita, keskustelua, asian selvittämistä tai esimerkiksi konkreettisia toimenpiteitä somessa. Mitä enemmän työnantajalla on käytössään paitsi riskien havainnointia, myös siihen puuttumista edistäviä työkaluja, sen tehokkaammin työsuojeluvelvoitteet täyttyvät.

Tukitoimet. Reagoinnin jälkeenkin työnantajan on pidettävä huoli siitä, että työntekijälle on tarjolla riittävää tukea ja keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Työnantajan on varmistuttava siitä, että työntekijällä on riittävästi voimavaroja jatkaa työn tekemistä. Tämä hoituu jälkihoidolla ja tukitoimilla, joihin kuuluvat esimerkiksi välitön reagoiminen ja tilanteen aito ratkaiseminen. Työnantajan on lisäksi arvioitava sitä, tarvitseeko tilanteen perusteella omia riskinarviointimenetelmiä tai ohjeistusta päivittää vastaisuuden varalle.

Tässä blogitekstissä mainitut työnantajan velvoitteet eivät siis ole vapaaehtoinen plussa työntekijälle, vaan jokaisen työntekijän oikeuksiin kuuluva välttämättömyys.

blogpost image 2


Keinoja työnantajan velvollisuuksien täyttämiseksi

Parhaiten työnantaja pystyy varautumaan riskeihin päivittämällä aktiivisesti omaa osaamistaan, antamalla työntekijöille riittävästi ohjeistusta tilanteiden varalle ja käyttämällä mahdollisimman tehokkaita työkaluja sekä ennakoinnin ja reagoinnin että tukitoimienkin osalta.

Niin työnantajan omasta kuin työntekijöidenkin osaamisesta voidaan varmistua ajantasaisen kouluttautumisen ja ohjeistuksien päivittämisen avulla. Nykyaikaiset työkalut, nopea reagointi, tilanteiden saattaminen loppuun saakka ja työntekijöiden tukena oleminen täyttävät suojeluvelvoitteen. Lopuksi on kuitenkin vielä muistutettava, että lain säätämä suojan taso on minimivaatimus, ei suinkaan katto.

SomeBuddyPRO työyhteisöjen suojaamiseen verkkohäirinnältä

Me SomeBuddylla olemme erikoistuneet digitaalisten ympäristöjen lieveilmiöihin. Autamme sinua ennakoimaan digitaalisten ympäristöjen riskit koulutusten ja yhteisten ohjeiden avulla sekä suojaamme työntekijäsi SomeBuddyPRO-palvelulla. Kun työyhteisöllä on käytössä SomeBuddyPRO, työntekijät voivat ilmoittaa häirinnästä ja muusta epäasiallisesta käytöksestä matalalla kynnyksellä SomeBuddy 24/7 häirinnän ilmoitussovelluksessa. Sovelluksen kautta he saavat SomeBuddyn ensiapuyksiköltä nopean diagnoosin ja ammattiavun.

SomeBuddyPRO on tehokas työnantajan velvollisuuksien toteutumista edistävä työkalu, jonka avulla voidaan madaltaa ilmoituskynnystä ja puuttua tilanteisiin varhaisessa vaiheessa. SomeBuddyn ensiapuyksikön juristit ja sosiaalipsykologit ovat kokeneita verkkohäirintään erikoistuneita asiantuntijoita, jotka antavat konkreettista tukea ja apua vaikeiden tilanteiden ratkaisemiseen.

Järjestimme aiheeseen liittyen tammikuussa 2022 asiantuntijoiden digitaalista työturvallisuutta koskevan webinaarin, jonka tallenteen voit ladata nettisivuiltamme tästä. Webinaarissa juristimme käsittelee tarkemmin kysymystä siitä, mitkä ovat työnantajan velvollisuudet, jos työntekijä joutuu somevihan tai muun somehäirinnän kohteeksi.

Iida Peltonen
Ensiapuyksikön oikeudellinen asiantuntija
SomeBuddy

Relevantit lainkohdat:
Työturvallisuuslaki 8§, 10§, 14§ ja 28§
Pääset tutustumaan työturvallisuuslakiin tästä.